12.4.2021

Unelma – Lunawood sai alkunsa Kärkkäisten veljesten innovaatiosta ja kovasta työstä

Unelma – Lunawood sai alkunsa Kärkkäisten veljesten innovaatiosta ja kovasta työstä

 

Alussa oli vain unelma ja vanhan tiilitehtaan tyhjinä ammottavat tilat. Keksijäveljesten päässä raksutti ajatus uudesta tuotteesta, joka pystyisi valloittamaan maailman. Helppoa se ei tulisi olemaan, mutta työntekoon ja yrittämiseen nämä veljekset olivat tottuneet jo lapsuudesta saakka. Tuskin tuolloin vielä kukaan kuitenkaan uskalsi unelmoida siitä, millaiseen maailmanmaineeseen Iisalmen ihme, Lunawood-lämpöpuu tulisikaan nousemaan.

 

Keksijäveljeksiksikin tituleeratut Aulis ja Olavi Kärkkäinen ovat kotoisin Kiuruvedeltä. Sittemmin Iisalmen Soinlahteen muuttanut Olavi seurasi lähietäisyydeltä, kun hänen uuden talonsa naapurissa sijainnut vanha tiilitehdas lakkautettiin 1990-luvun laman kourissa. Ilman toimintaa olevat tilat sekä niiden pitkä tiilenpolttoon käytetty putkiuuni herättivät veljesten kiinnostuksen ja he päätyivät ostamaan kiinteistöt vuonna 1997. Vaikka Kärkkäiset tunnettuja kekseliäisyydestään olivatkin, eivät hekään vielä vanhan tiilitehtaan tiloissa kävellessään ja uusia mahdollisuuksia pohtiessaan, olisi voineet uskoa, kuinka suuren kansainvälisen menestystarinan ja innovaation ensimmäiset koukerot he tulisivat Iisalmen Soinlahdessa kirjoittamaan.

 

Tiilenpolttouuni synnytti idean

Koko nerokas ajatus sai alkunsa tiilenpolttouunista.  Kärkkäiset olivat kuulleet upouudesta ihmepuusta sekä sen valmistusmenetelmästä: kuumentamalla puuta voitaisiin sen lahonkestoa parantaa ja näin saada tuote, joka ei ime vettä tavallisen käsittelemättömän puutuotteen tavoin.

Alun perin ideana oli hyödyntää lähes uutta, 100 m pitkää tiilenpolttouunia puun lämpökäsittelyyn ja siten tehdä valmistuksesta heti teollisen mittakaavan toimintaa. 90-luvun loppupuolella lämpöpuuta ei ollut vielä tuotettu teollisessa mittakaavassa missään päin maailmaa, vaan ainoastaan pieniä testituotantoeriä oli vireillä. Lämpökäsittelystä tietoa kaivaessaan veljekset huomasivat pian pettymyksekseen, että tiilenpolttouuni ei sellaisenaan tulisi puun lämpökäsittelyyn sopimaan. Mutta uuni oli antanut idean jatkuvatoimisesta monivaiheisesta lämpökäsittelyprosessista, jonka veljekset patentoivat. Lämpökäsittelyuunin kehitysyhteistyö lähti liikkeelle silloisen Tekmawoodin, nykyisen Jartekin kanssa. Jartekista on kasvanut vuosien varrella todellinen lämpökäsittelyprosessin sekä uunien asiantuntija. Vielä nykyäänkin yritys tekee tiivistä yhteistyötä Lunawoodin kanssa.

 

Olavi and Aulis Kärkkäinen Iisalmen tehtaalla, 2004, kuva: Iisalmen Sanomat

 

Rohkeasti ja kovalla työllä kohti menestystä

Suin päin veljekset eivät ideansa kanssa toteutusvaiheeseen rynnänneet. 90-luvun lopulla he teettivät markkinatutkimuksen, jonka avulla selvitettiin tällaisen, täysin myrkyttömän, mittapysyvän ja lahonkestoltaan paremman puutuotteen kysyntää ja loppukäyttömahdollisuuksia. Jo tuolloin selvisi, että tarve tuotteelle oli kova ja ”se tultaisiin viemään käsistä”, kuten Olavi Kärkkäinen asiaa kuvaili.

Vaikka tuote oli loistava, veljeksillä oli intoa ja markkinoilla kova kysyntä uudelle, ekologiselle ihmepuulle, meinasi koko hanke Soinlahdessa kaatua paikallispolitikointiin. Rahoitusta tai tukea paikalliselta taholta ei aluksi löytynyt ja rahoituskiemuroissa hukattiin kallista aikaa. Tämän seurauksena markkinoille ehti tulla muita lämpökäsittelytoimijoita, joilla ei ollut samanlaista intohimoa ja ammattitaitoa kehittää tuotetta teknisesti korkealaatuiseksi, joka puolestaan oli Kärkkäisten veljeksille alusta asti lähtökohtana. Vielä tänä päivänäkin toisinaan, etenkin kotimaan markkinalla, muistellaan lämpöpuun alkuvuosien huonoa mainetta, joka pitkälti johtui puutteellisesti kehitetyistä valmistustekniikoista sekä huonosti valitusta raaka-aineesta.

Tuota mainetta Kärkkäiset lähtivät päämäärätietoisesti, menestyksekkäästi ja kovalla työllä korjaamaan. Tehtaalle palkattiin aluksi 16 työntekijää, joista muutamat lämpöpuuammattilaiset ovat edelleenkin töissä nykyisen Lunawoodin palveluksessa. Soinlahden tehdas vihittiin käyttöön 15.2.2002 ja avajaispuheessaan piispa Riekkinen ylisti yrityksen asemaa paikallisessa tuotantokentässä sanomalla: ”Tällainen innovaatio on tärkeä aikana, jona niin moni joutuu muuttamaan työn perässä muualle.”

Heti alusta saakka sekä työntekijöistä huolehtiminen, että tuotteen ja asiakaspalvelun laatu olivat veljeksille keskeisiä arvoja. Lunawoodia lähdettiin voimakkaasti markkinoimaan ja luomaan omaa, erottuvaa brändiä korkeaa laatua tuottavana toimijana.

Lunawoodin nimi koostuu tutuista sanoista Luna = kuu ja wood = puu. Tarina nimen takana on yhtä kekseliäs kuin itse innovaatiokin. Entisaikaan uskottiin, että täysikuun aikaan korjattu puu sisältää ihmeellisiä maagisia voimia ja kun puun lämpökäsittely nyt kestää vähintään yhden yön yli, hohkaa kuu tuota magiaansa vielä tuotannonkin aikana. Ja ihmepuustahan Lunawoodin tuotteessa tosiaan olikin kysymys.

 

Lunawood tehtaan vihkiaiset 2002

Soinlahden tehtaan avaijaiset helmikuussa 2002. Wille Riekkinen (oik.), Arno Toivanen, Aulis Kärkkäinen, Olavi Kärkkäinen, Eila Pihlaja ja Juha Vajoensuu leikkaamassa avajaisnauhaa yhdessä Jouni Aution (oik.) ja Ar0 Partasen kanssa. Kuva: Iisalmen Sanomat.

 

Tutkimuksella ja kehittämisellä vankka perusta huimalle kasvulle

Kärkkäisten veljeksillä ja Lunawoodilla oli merkittävä asema vuonna 2000 perustetussa kansainvälisessä lämpöpuuyhdistyksessä, jossa luotiin normeja ja tehtiin testejä uudelle ThermoWood (Lämpöpuu) -tuotteelle. Kärkkäisten ansiosta muun muassa otettiin käyttöön viiden sijaan kaksi lämpökäsittelyluokkaa, D ja S. Pelkkä yhdistyksen tuki ei riittänyt kasvattamaan lämpöpuun mainetta, joten tehdastyöntekijöiden jatkuvan kouluttamisen, prosessin kehittämisen ja kovan työnteon lisäksi lisäresurssia tarvittiin myös myyntiin ja markkinointiin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Brändinrakennuksen lisäksi Kärkkäiset uskoivat tuotteistamiseen ja erilaistamiseen. Tuotteen oli luotava asiakkaalle paitsi teknistä lisäarvoa käsittelemättömään puuhun verrattuna, tuli sen olla helppokäyttöinen ja valmiiksi käyttötarkoitukseensa hyvin suunniteltu. Noilta ajoilta ovat peräisin muun muassa nykyisessä Lunawoodin tuoteportfoliossakin esiintyvät piilokiinnitettävät Profix-terassilaudat sekä erilaiset valo- ja näköesterimat.

 

Lunawoodin menestystarina oli lähtenyt liikkeelle isolla vaihteella ja maine kotimaassa kasvoi nopeasti, tosin kovan uurastuksen seurauksena. Vuonna 2007 Kauppalehti Optio listasi Lunawoodin edellisen vuoden kasvuyritys top 100 -listan ensimmäiseksi, viiden vuoden aikaisen liikevaihdon kasvun ollessa huimat 278,2%. Laatutoimijana veljeksille oli tärkeää, että yritys menestyi ja oli kannattava, mutta hintakilpailuun ei koskaan lähdetty laadun tai palvelun kustannuksella. Peli haluttiin aina voittaa intohimolla, omista lähtökohdista sekä vahvuuksilla.

 

Eikä Kärkkäisten innovaatiot tai menestys vielä tähän loppuneet. 2000-luvun loppupuolella veljesten korviin kantautui rapakon takaa uutisia uudesta puumuovikomposiittimateriaalista, joka tulisi helppohoitoisuudellaan syrjäyttämään perinteiset puuterassit. Olavilla välähti tuolloin ajatus lämpöpuupurun hyödyntämisestä normaalin puun sijaan, minkä avulla lämpöpuun hyvät ominaisuudet siirtyisivät myös tähän upouuteen tuotteeseen. Lunawoodin Iisalmessa tuottama lämpöpuukomposiittimateriaali on edelleen maailman markkinoilla aivan ainutlaatuinen tuote, jolla on laajat tuotteistamismahdollisuudet mitä monipuolisimmissa loppukäyttökohteissa.

 

Vuonna 2009 Lunawood kutsuttiin Ernst & Youngin Entrepeneur of the Year -kasvuyrityskilpailuun, jossa Lunawood sijoittui toiseksi. Tämän ansiosta yrityksen imago ja tunnettuus saivat ennennäkemättömän sysäyksen. Samoihin aikoihin veljesten mieliin nousi kuitenkin huoli siitä, että yritykselle ei heidän lähipiirissään ollut jatkajaa. Keskusteluja yrityksen myymisestä ulkopuoliselle taholle käytiin useiden eri toimijoiden kanssa. Lopulta uudeksi omistajaksi vuonna 2010 valikoitui Capman ja sen hallinnoimat rahastot.

 

Korkealaatuinen ja ekologinen lämpöpuukomposittti on kuulunut Lunawoodin tuotevalikoimaan vuodesta 2010.

 

Intohimoinen henkilöstö menestyksen tae

Olavi Kärkkäisen resepti menestykseen on selkeä: ole luonnollinen oma itsesi, usko asiaasi, ole innostunut, sinnikäs ja periksiantamaton. Noudata tiukan talouden linjaa hyvinäkin aikoina sekä suuntaa voimavarasi oikeisiin asioihin. Kärkkäisten veljesten mielestä yrityksen tärkein voimavara on henkilöstö. Yrityksen johdon tulee olla yhdenvertainen henkilöstön kanssa ja ajatus tulee selkeästi esille Olavin kommenteissa kuten: ”Johto pittää suaha yläkerroksista alakertaan. Kyllä minä pistin monesti haalarit piälle ja miehet tykkäsi, kun tein sammoo hommoo.”

 

Yrityksen johdon tulee olla yhdenvertainen henkilöstön kanssa ja ajatus tulee selkeästi esille Olavin kommenteissa kuten: ”Johto pittää suaha yläkerroksista alakertaan. Kyllä minä pistin monesti haalarit piälle ja miehet tykkäsi, kun tein sammoo hommoo.”

 

Vielä tänäkin päivänä, yhä 20 vuoden jälkeen, Olavin silmät kirkastuvat ja puheesta paistaa läpi innostunut, intohimoinen sointi, kun hän kertoo Lunawoodin historiaa. Nykyisen Lunawoodin tarinassa on vahva veljesten luoma juuristo, jolle kansainvälinen menestys ja maine on rakennettu. Kärkkäisten veljeksiä on syytä kiittää heidän rohkeudestaan, ennakkoluulottomuudesta sekä työpanoksesta Lunawood-lämpöpuun eteen. 20-vuotiaalle Lunawoodille Olavi haluaisi lähettää terveisiä: ” Olkaa innokkaita ja uskokaa siihen mitä teette. Työntekijät ovat kaikki kaikessa. Pitäkää heistä huolta, motivoikaa ja palkitkaa heitä, jotta heidänkin intohimonsa kehittyy. Pysykää innovatiivisina edelläkävijöinä niin tuotteiden kuin brändinkin osalta”.

 

Reijo Rytkönen (vas.) ja Ari Partanen ovat työskennelleet Lunawoodilla yrityksen alkumetreiltä asti. 

 

Timo Mähösellä on kahdenkymmenen vuoden vankka kokemus lämpöpuun höyläyksestä.

 

Artikkeli kirjoitettu Iisalmen Soinlahdessa 23.2.2021 tehdyn Olavi Kärkkäisen haastattelun sekä taustamateriaalien perusteella.

Liity postituslistalle
Tietosuojakäytäntö